Ajankohtaista

Pietarsaari

pietarsaari

Pietarsaaressa, eli Jeppiksessä jokainen voi olla oma itsensä. Tämä Pohjanmaan maakunnassa sijaitseva noin 19 000 asukkaan asuttama Suomen kaupunki tarjoaa letkeää meininkiä jokaiselle sitä kaipaavalle. Kaupunki on kaksikielinen, josta 56 prosenttia puhuu ruotsia ja 38 prosenttia suomea. Kaupunki on tunnettu upeasta erityisesti historiastaan. Pietarsaaressa on monia historiallisia nähtävyksiä, joita kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa. Nähtävyyksiä ovat muun muassa Skata, Vanha Satama, Pedersören keskiaikainen kivikirkko sekä arktinen museo, Nanoq. Pietarsaari tunnetaan myös Suomen kansallisrunoilijan Johan Ludvig Runebergin syntymäkaupunkina.

Pietarsaari oli vielä ajanlaskumme alussa kokonaan veden peitossa. Toisen vuosituhannen alussa alueesta alkoi paljastua osia, ja ensimmäiset merenpinnan yläpuolelle kohonneet kohdat ovat myllymäellä, Jakobstads Gymnasiumin alueilla ja Kirkkorannalla. Tämä kaupunki liittyi mantereeseen vasta 1500-luvulla. Kaupungin vaakuna on peräisin De la Gardienin sukuvakunasta. Pietarsaaren väkiluku ylitti 1000 henkeä vasta 1800-luvun alussa.

skata

Skata tunnetaan Suomen suurimpiana yhtenäisenä puutalokaunpunginosana. Se oli merimiesten ja tupakkatehtaan työläisten kaupunki. Tämä kaupunginosa suojeltiin asemakaavalla vuonna 1982, ja tämän asemakaavan päätavoitteena on kauniin ja arvokkaan ympäristön säilyttäminen. Skata hurmaa vieralijat rauhallisella tunnelmallaan, värikkäillä taloilla sekä kapeilla hiekkakaduilla.

Vanha Satama, eli Gamla Ham on Pietarsaaren keskustan vieressä sijaitseva upea satama-alue. Satamassa on uimaranta, sekä Fanta Sea – vesipuisto. Satama on yksi Pohjanmaan parhaiten säilyneitä satamia, ja sen käytöllä on pitkä historiallinen merkitys.

Nanoq, Suomen ensimmäinen akrtinen museo tarjoaa aktista kulttuuria ja perinteitä. Täällä vieralija voi kokea eksoottisten rakennuksien ainutlaatuisen tunnelman, ja ihastella upeita maisemia. Museossa on myös kirjasto, jotka kertovat näistä kaikista edellä mainituista.

Pietarsaaressa sijaitseva Pedersören kirkko on peräisin keskiajalta. Se on Pohjanmaan vanhimpia, ja tämä kivikirkko rakennettiin todennäköisesti 1500-luvulla. Tämä kivikirkko kannattaa käydä kurkkaamassa, mikäli historia on lähellä sydäntä.

Rauman tapahtumia juhlavuotena

Rauma on pitkän historian omaava kaunis pikkukaupunki eteläisessä Satakunnassa. Se on Suomen kolmanneksi vanhin kaupunki, ja juhliikin kotimaamme 100-vuotisjuhlien kanssa samaan aikaan 575-vuotispäiväänsä. Raumalla sijaitsee jopa kaksi Unescon maailmanperintökohdetta (Vanhan Rauman kaupunginosa ja Sammallahdenmäen pronssikautinen hautaröykkiöalue Lapin Kivikylässä), ja varsinkin kesäisin Raumalla järjestetään monia vuosittaisia tapahtumia, kuten Rauman Pitsiviikot, Raumanmeren juhannus, Rauma Summer Jazz ja Rauma Blues.

Tänä vuonna Raumalla järjestetään kuitenkin myös monia muita kulttuurillisia tapahtumia juhlavuoden kunniaksi. Alta löydät muutaman esimerkin ja syyn pistäytyä Raumalla tänä vuonna.

– 31.12.2016 muun muuassa Rauman kaupungintalon edustan puut, vesitornin ja Kiikartorni valaistiin juhlavuoden väreillä. Valot tulevat olemaan käytössä koko juhlavuoden ajan ja ovat näkemisen arvoisia.

– huhtikuuta Rauman museossa alkaa Rauman vanha asutus 1442-1684 -näyttely

– huhtikuuta järjestetään vuosittainen Rauma-päivä, jossa tänä vuonna keskitytään erityisesti kaupungin ja maamme historiaan.

– Rakennettu Raumalla – Made in Rauma näyttely Rauman Merimuseossa, joka avautui jo 19.3.2005 ja on esillä aina 17.12.2017 saakka. Näyttely kuvaa suomalaisen ja erityisesti raumalaisen laivanrakennusteollisuuden muutoksia itse laivanrakentajan näkökulmasta. Rauma on rannikkokaupunkina aina elänyt merestä, ja Merimuseo on erikoisen hyvä aloituspiste Rauman historiaan tutustumiseen.

– 22-30.7 Rauman perinteinen pitsiviikko, jonka tapahtumista suurin osa on ilmaisia kävijöille.

Kaikki Rauman kaupungin tapahtumat tälle vuodelle löydät täältä.

rauma2

Kemi – pohjoinen kaupunki rannikolla

kemi

Kemi (saamenkielellä Giepma) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Lapin maakunnassa, Kemijoen suistossa. Kemissä on 21 597 asukasta. Maapinta-alaltaan Kemi on Lapin maakunnan kunnista pienin ja tiheimmin asuttu. Kemi tarkoittaa tallattua niittyä, jolle voi leiriytyä. Kemi on myös yksi rannikomme pohjoisimmista kaupungeista.

Kemi tunnetaan perinteisenä teollisuuskaupunkina ja sen suurimpia ykityisiä työllistäjiä kaupungissa ovat Stora Enson Veitsiluodon papaeritehdas sekä Karihaarassa toimivassa Metsä  Fibren ja Finnforestin puunjalostusteollisuus (saha, Kemin sellutehdas ja Kemin kartonkitehdas). Merkittävä teollinen työnantaja on myös Outokummun omistama Kemin kromikaivos, joka sijaitsee Elijärvellä Keminmaan puolella. Kemi on kohottanut imagoaan myös matkailukaupunkina. Kaupungin tunnetuimpia matkailunähtävyyksiä ovat muun muassa Kemin lumilinna, jäänmurtaja Sampo, tuulivoimapuisto, Kemin Jalokivigalleria ja Kaupungin Sisäsatama.

Kemissä on myös monipuolinen koulutustarjonta: viisi peruskoulua, lukio ja aikuislukia. Laajaa ammatillista koulutusta tarjoaa kaupungissa Ammattiopisto Lappian ja Lapin ammattikorkeakoulun Kemissä sijaitsevat yksiköt.

Kemissä on myös paljon monella mediatalolla toimipisteet. Kemin törkeimmät sanomalehdet ovat maakuntalehti Pohjolan Sanomat ja Lounais-Lappi. Lisäksi Kemissä sijaitsee Yleisradion Yle Kemin toimitus.

PS Kemi on kemiläinen jalkapallojoukkue, joka pelaa pääsarjatasolla Veikkausliigassa.

Vaasan monipuolinen kulttuuri

Vaasa on Pohjanmaan oma maakuntakeskus, joka sijaitsee Pohjanlahden rannikolla. Vaasa tunnetaan yliopistokaupunkina sekä se on merkittävä suomenruotsalaisen kulttuurin keskus. Vaasa on kielisuhteiltaan poikkeus, sillä kaupungin keskustan sisältävän yhtenäisen alueen naapurikunnissa ruotsinkieliset ovat enemmistönä. Itse Vaasassa asukkaita on kuitenkin 67 710, joista suomenkielisiä on 69.7% ja ruotsinkielisiä 22.7%. Vaasa on myös tunnettu monipuolisesti ja tasokkaasta kulttuuritarjonnastaan, joista haluaisimme kertoa tarkemmin tämän artikkelin yhteydessä.

vaasa

Upeita kulttuurielämyksiä

Vaasan kaupunki tarjoaa paljon erilaisia kulttuurimuotoja kuten musiikkia, teatteria ja käsitöitä. Vaasasta löytyykin jopa kaksi erilaista ammattiteatteria sekä museoita ja gallerioita. Musiikkia näkyy kaupunginorkesterin soittamana, oopperana ja erilaisina kuoroina ja ryhminä.

Ammattiteattereita löytyy kaksi; ylioppilasteatteri Ramppi sekä useat pienemmät teatteriryhmät.  Ylioppilasteatteri tarjoaa näytöksiä Ego-salissa sekä kesäisin kauniissa kesäteatterissa. Ramppi on perustettu vuonna 1991 ja se on Suomen ainoa virallisesti kaksikielinen ylioppilasteatteri. Kyseinen teatteri pyrkii tuomaan jäsenten lahjat esille käyttäen mahdollisimman paljon omia tekstejä ja ohjaajia. Teatterissa katsoja pääsee nauttimaan persoonallisista ja loistavista näytöksistä. Vaasalla on myös oma kaupungin teatteri, jossa ohjelmaa löytyy vuoden jokaiselle päivälle. Vaasan kaupungin teatteri saavutti 50 000 katsojan rajan vuonna 2016, mikä kertoo teatterin suosiosta. Vuonna 2016 katsojia keräsi erityisewsti Ronja Ryövärintytär, ja musiikkifarssi Espanjankärpänen. Topi Sorsakoskesta kertova musikaali On kesäyö toi myös paljon katsojia teatterille, sekä pohjalaisaiheinen Saman katon alla menestyi loistavasti. Mahtavien näyttelijöiden ja käsikirjoituksien vuoksi Vaasan vierailulla kannattaa käydä katsomassa jokin näistä suosituista näytöksistä.

Vaasan monipuoliseen kulttuuriin kuuluu myös kasinopelaaminen sekä netissä että vaasan omalla maakasinolla. Kasinopelaaminen on yleistynyt erityisesti nuorien aikuisten keskuudessa, mutta myös vanhempi sukupolvi on löytänyt hyvän tavan viettää vapaa-aikaa nettikasinoilla pelatessa. http://www.casino-pelaaja.com/ sivusto tarjoaa kattavaa lisätietoa nettikasinoiden toiminnasta sekä miten kasinoilla pelaaminen on yleistynyt viimeisimpien vuosien aikana.

Vaasan taideperintöä pääsee ihastelemaan jopa 25 erilaisessa museossa ja galleriassa. Näistä haluamme tuoda esille Tikanojan taidekodin, ja se onkin entisen kauppiasperheen kotiin perustettu taidemuseo. Täältä vieralija löytää sekä suomalaista että ulkomaista taidetta. Kokoelmaan kuuluu muun muassa Gustave Coubert, Honore Daumier, Edgar Decas sekä Pablo Picasso. Kesäisin Tikanojan taidekoti järjestää kesäisin laajoja teemanäyttelyitä, ja ohjelmaan kuuluvat myös matineat ja muut konsertit. Arvosteluiden paras museo on kuitenkin Pohjanmaan museo, joka sijaitsee Vaasan museokadulla. Tälle monipuoliselle museolle kannattaa varata paljon aikaa, sillä siellä on paljon nähtävää ja koettavaa. Museossa on muun muassa erilaisia taidekokoelmia, johon sisältyy myös esimerkiksi mielenkiintoisia luonnontieteen kokoelmia.

Musiikkia vieralija voi löytää esimerkiksi Vaasan kaupinginorkesterin tarjoamana. Kaupungin orkesteri perustettiin vuonna 1930 ja siihen kuuluu 31 muusikkoa. Vaasan kaupunginorkesteri ottaa huomioon erilaiset kohderyhmät, ja suunnittelevatkin esityksensä aina niiden mukaan. Tämä orkesteri on käynyt myös ulkomaan kiertueilla Kyproksella, Italiassa, Norjassa, Ruotsissa, Yhdysvalloissa sekä Islannissa. Vaasasta voi löytää myös oopperan, erilaisia kamarimusiikkiryhmiä ja muita orkestereita. Kevyttä musiikkia pääsee nauttimaan kaupungin eri ravintoloissa, sillä ne täyttyvät ympäri vuoden monipuolisista bändeistä sekä tyyleistä. Vaasasta on kotoisin monia lahjakkaita artisteja ja muusikkoja. Tunnettuja Vaasalaisia yhtyeitä ja laulajia ovat esimerkiksi Klamydia sekä Lauri Tähkä.

Myöskään tapahtumakulttuuria ei ole Vaasasta unohdettu, vaan erilaisia tapahtumia riittää tässä rannikkokaupungissa aivan joka lähtöön. Erilaisia tapahtumia ovat muun muassa Taiteiden yö, Vaasan kuurofestivaali sekä Maailmanperintöpäivät. Ja koska tapahtumia löytyy melkeinpä jokaista sorttia, löytää niistä jokainen varmasti mieleisensä. Vaasa tarjoaa siis erilaisia tapahtumia ja kulttuurikokemuksia jokaiseen makuun. Jos seuraava kesälomakohde on vielä valitsematta, kannattaa ottaa suunnaksi Vaasa, ja lähteä nauttimaan kaikista kokemuksista mitä tällä Pohjanmaan kaupungilla on tarjota.

Suomen Turku julistaa joulurauhan

Näin joulun lähestyessä pikku hiljaa on hyvä jo valmistautua hiljentymään joulun rauhaan. Joulurauha monissa perheissä alkaakin perinteisen Joulurauhan julistamisen katsomisella vaikkapa televisiosta tai miksei jopa paikan päällä julistusta kuuntelemisella. Tämän päiväisessä kirjoituksessamme perehdymmekin hiukan Joulurauhan julistuksen historiaan ja tarkoitukseen.

Joulurauhan julistaminen on jo vanha perinne, jonka juuret juontavat aina Ruotsin vallan aikaan Suomessa. Perinne on säilynyt melkein katkeamattomana jo 700 vuotta, ja on katkennut vain muutamaan otteeseen, esimerkiksi isovihan ja miliisilakon aikaan. Tämä tarkoittaa siis sitä, että Suomen Turku on julistanut Joulurauhan aina 1300-luvulta lähtien. Joulurauhaa tarvittiin noina aikoina sen takia, että juhlapyhien mahdollistama vapaa-aika toi mukanaan levottomuuksia kansalaisissa. Lisäksi sodan vuosina sodankäynti perinteisesti haluttiin keskeyttää jouluaattona.

joulurauha3

Turun Vanhan Suurtorin Brinkkalan talon parvekkeelta Joulurauha on julistettu vuodesta 1886 lähtien. Radiossa julistus on kuultu joulusta 1935 lähtien, televisiosta tapahtumaa on voinut seurata aina 1983 lähtien kotimaassa ja vuodesta 1986 lähtien myös naapurimaastamme Ruotsista. Nykyään tapahtuma lähetetään myös ulkomailla asuville suomalaisille Ylen ulkomaanpalvelun kautta, ja tämä onkin hieno tapa muistaa ulkomailla asuvia suomalaisia.

Miksi joulurauhaa sitten vielä julistetaan tänäkin päivänä, vaikka esimerkiksi rauhaa rikkoneita ei enää uhkaa ankara rangaistus? Joulurauhan julistus on perinne, josta monet eivät halua luopua. Se johdattaa perheet joulun viettoon ja julistaa joulun alkaneeksi. Julistus muistuttaa joulurauhan alkamisesta, pyytää viettämään juhlapäivää sopuisasti, uhkaa rauhan rikkojia rangaistuksella ja tietysti myös toivottaa hyvää joulua.

Joulurauha julistetaan perinteisesti kello 12 Turun Vanhalla Suurtorilla Brinkkalan talon parvekkeelta. Julistuksen lukee Turun kaupungin protokollapäällikkö Mika Akkanen. Tapahtuma alkaa Jumala ompi linnamme -virrellä, ja tämän jälkeen Turun Tuomiokirkon kello lyö 12. Soittokunta soittaa Marsalkan hopeatorvet -alkufanfaarin ja julistus luetaan. Lopuksi lauletaan Maamme-laulu ja soittokunta soittaa Porilaisten marssin.

joulurauha2

Muita kaupunkeja, jotka myös julistavat oman joulurauhansa, ovat Naantali, Pori, Porvoo, Rauma, Uusikaupunki ja pohjoisessa osassa maata Tornio.

Alla olevasta videosta pystyy seuraamaan vuoden 2015 Joulurauhan julistusta tämän vuoden tapahtumaa odotellessa, ja tästä linkistä pystyy seuraamaan julistuksen sanat.

Unikeonpäivä Naantalissa

Lounaisella rannikolla, Turun lähettyvillä sijaitsee hurmaava Naantalin pieni kaupunki. Kaupunki on tunnettu varsinkin Tove Janssonin rakastettujen Muumien kotipaikkana, sillä Naantalissa sijaitsee Muumien koti Muumimaailma. Naantali on hurmaava kesäkaupunki, jossa viihtyy myös jopa tasavallan presidentti, sillä presidentin kesäasunto Kultaranta sijaitsee Naantalin rannoilla. Kesäisin kaupunkin venesatama on täynnä veneitä ja paatteja, ja rannan ravintolat ovat pullollaan sekä suomalaisia että ulkomaalaisia vierailijoita. Rannan ja vanhan kaupungin pienet putiikit ovat myös visiitin arvoisia. Lisäksi Naantalin Kylpylä vetää matkailijoita kaupunkiin ympäri vuoden.

Erityisesti heinäkuun lopulla kannattaa käydä kääntymässä Naantalissa, sillä 27. heinäkuuta siellä järjestetään hauska Unikeonpäivä-tapahtuma.

naantali1

Unikeonpäivä Naantalissa

Unikeonpäivänä 27. heinäkuuta valitaan Naantalissa vuosittain valtakunnallinen ja virallinen Unikeko. Tapahtuman juuret ulottuvat jopa 1880-luvulle Naantalissa, ja silloin juhlittiinkin railakkaasti. Aamu-unisia rangaistiin silloin nimittäin heittelemällä heitä takiaisilla! Nykyisessä muodossaan Unikeonpäivä on pysynyt aina vuodesta 1959 lähtien. Tosin, alkuun Unikeoksi valittiin vain Jaakko-nimisiä miehiä, sillä heille pystyi laulamaan ’Jaakko-kulta herää jo’ -laulua. Vuodesta 1970 lähtien Unikeoksi on valittu henkilö, joka on tuonut Naantalia tunnetuksi myöntäisellä tavalla tai tehnyt jotain hyvää kaupungin eteen. Vuonna 2015 valtakunnan virallisimmaksi Unikeoksi valittiin elokuvaohjaaja Timo Koivusalo ja vuonna 2016 toimittaja Lassi Lähteenmäki.

Unikeon päivän ohjelmaan kuuluu monen monta eri tapahtumaa. Tänä vuonna esimerkiksi tapahtumaa juhlittiin kahtena päivänä, 26.-27. heinäkuuta. Tapahtuman tärkein hetki on tietenkin Unikeon veteen heittäminen, joka tapahtuu 27. päivä klo 07.00 Naantalin vanhan kaupungin rannassa. Unikeon herätyksestä huolehtii herätyskulkue, joka lähtee jalkaisin liikkeelle rantakioskin kohdalta jo klo 06.00. Aamuyhdeksältä kaupungin halki kulkee myös Unikeon kulkue, eikä olekaan tavatonta kohdata siellä paikallisia unipuvuissaan. Juhla jatkuu aamusta iltaan eri puolilla kaupunkia.

naantali2

Ohjelmaan kuuluu kiinteästi myös lasten pukukilpailu, ilmaiskonsertteja, musiikki- ja teatteriesityksiä ja käsityöläismarkkinat monine kauppiaineen. Lisäksi uutena perinteenä vuodesta 2012 lähtien Naantalin Itsenäisyydenpuistoon kokoonnutaan paneelikeskusteluun, ja Politiikan torilla keskustellaan päivän painavista asioista. Tämän vuoden tapahtumassa ohjelmaa oli myös muodin ystäville, sillä Jukka Rintalan upea muotinäytös nähtiin Kaivohuoneella. Lapsien ja lapsiperheiden viihtymiseen on myös panostettu, ja tapahtuma sopiikin hyvin Naantalin perhematkailuimagoon.